VALMISTELUT
Edellisen vuoden UAY:n kesämestaruuskilpailujen myötä tutuksi tullut Säkylän varuskunta oli ykkösvaihtoehtona valmistelujen käynnistämisen yhteydessä. Olihan siellä erinomaiset radat sekä vierashuoneita saatavissa majoituskäyttöön pientä maksua vastaan. Lisäksi kunniajäsenemme maj Matti Viljakainen säkyläläisenä lupautui toimimaan yhteishenkilönämme valmistelujen suhteen.
Prikaatin komentajalta saatu tukilupaus järjestelyjen osalta mahdollisti päätöksen tekemisen kisojen pitopaikasta. Kilpailujen ajankohdaksi valikoitui 17.-19.9., jolloin suunnitelmien mukaan varuskunnan radat olisivat juuri huollettu ja puolustusvoimien mestaruuskilpailut takana (pidettiin Säkylässä). Kilpailupäivinä joukkueeseen nimetyt kapt Tapio Hokkanen nykyisenä ja maj Juha Viljanen ex-prikaatilaisena ottivat vastuun monista käytännön järjestelytehtävistä.
Vuoden 2023 ottelusta saatujen hyvien kokemusten myötä päätettiin kääntyä uudelleen Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) puoleen ammuntojen järjestelyjen osalta. Esitys hyväksyttiin ja selvittelyjen myötä päädyttiin toteuttamaan tapahtuma tukikurssina. Sen myötä UAY vastaisi kaikista käytännön järjestelyistä ja ainoastaan lainaisi tarvittavan asekaluston. Menettely oli mahdollinen, sillä kapt Ville Kalliola lupautui toimimaan niin kurssin asevastaavana kuin ammuntojen johtajanakin, joihin hänellä oli MPK:n myöntämät oikeudet. Näin ollen MPK:n Pirkanmaan toimipiste, joka sijaitsee samassa rakennuksessa Villen työhuoneen kanssa, oli luonteva taho asekaluston lainaamiseksi. Yhteistyö sujuikin erinomaisesti ”näin naapureiden kesken”.
Tulopäivä oli ohjelmaltaan perinteinen. Sotilaskodin kabinetissa nautimme Sotkun kahvit ja kuulimme prikaatin esikuntapäällikön evl Teemu Hokkasen esityksen Porin Prikaatista. Majoittumisen jälkeen siirryimme komentajan saunalle, jossa nautimme niin miellyttävistä löylyistä kuin upeasta rantamaisemasta sekä Rumpalipojan valmistamasta iltapalasta.
Torstaina varuskunnan ruokalassa nautitun aamupalan jälkeen siirryimme läheiselle ampumaradalle. Ensimmäiseksi lajiksi oli valittu 30 ls makuu 300 m. Tämä siksi, että prikaatista lainaamamme ”Tannerit” saataisiin palautettua välittömästi ammuntojen jälkeen huollettuina takaisin varastolle. Lounaan jälkeen oli vuorossa rynnäkkökivääriammunta. Aseena oli MPK:lta lainatut aseet mallia Sako ARG S40 (5,56 mm), jolla kukaan kilpailijoista ei ollut ennen ampunut.
Päivän ammunnat sujuivat sikäli erinomaisesti, ettei aserikkoja tullut eikä muitakaan uusintoja aiheuttavia virhetilanteita. Samoin valkoinen taustamuovi 300 metrin taulujen takana ja poutainen sää mahdollistivat iskemien havaitsemisen.
Tulosten kirjaamisen myötä kävi selväksi, että virolaiset olivat saaneet jalkeille kahden tappiollisen vuoden jälkeen erinomaisen joukkueen. Vaikka omammekin ampuivat kohtuullisen hyvin, niin tasoero oli kiväärilajeissa merkittävä. Yllättäen myös rynnäkkökivääriammunnassa tuli tappio, jonka olemme voittaneet lähes poikkeuksetta.
Torstai-illan vierailukohteemme oli Rauma Marine Constructions Oy. Isäntänämme oli Laivue 2020 projektin johtaja kommodori evp Timo Ståhlhammar kolmen muun telakan henkilön kanssa.
Tulokahvittelun yhteydessä kuulimme yrityksen yleisesittelyn sekä keskeisistä käynnissä olevista projekteista. Sen jälkeen oli vuorossa kiertokäynti telakka-alueella turvavarusteisiin pukeutuneina.
Pääsimme tutustumaan sen aikana seikkaperäisesti laivanrakennuksen materiaalivirtojen kulkuun, teräskappaleiden leikkaukseen ja niistä hitsaamalla valmistettavien laivan isompien osien syntyyn sekä niiden yhdistämisellä laivarungon kokoonpanoon. Laivue 2020 ensimmäinen alus oli lähes valmiina laiturissa. Turvallisuussyistä nousu alukseen ei ollut kuitenkaan mahdollista.
Illan päätteeksi siirryimme isäntien tarjoamalle päivälliselle Marina Vistaan, jossa päästiin syventämään päivän antia samalla kun nautimme maittavasta ateriasta merellisessä ympäristössä.
Perjantaipäivän ohjelma oli hyvin tiukka johtuen virolaisten lautta-aikatauluista. Kotimatkalle lähdön piti tapahtua viimeistään klo 12.30, jotta olisi pientä pelivaraa perjantai-iltapäivän mahdollisia ruuhkia varten.
Viimeiseksi lajiksi oli siten valittu pistooliammunta. Tunnetusti perinteinen Glock 17 on toimintavarma ase eikä sen tähtäimiä tarvitse kohdistaa. Lisäksi oli mahdollista tiivistää ammuntaa ampumalla aina kaksi kilpasarjaa tulosten ylösottamisten välissä, joka toteutettiinkin. Lajien ampumajärjestys osoittautuikin kullanarvoiseksi, sillä aamusumu olisi ilmeisesti kokonaan estänyt kivääriammunnan 300 metrin etäisyydeltä.
Ammuntojen ja asehuollon jälkeen siirryttiin majoitukseen vaihtamaan matkavaatteet päälle, sillä avainten luovutus piti tapahtua puoleenpäivään mennessä. Tämän jälkeen oli vuorossa lounas Rumpalipojassa ja palkintojenjako ruokalan kabinetissa.
Virolaisten paremmuus näkyi selvästi myös henkilökohtaisissa tuloksissa. Molemmissa kiväärilajeissa kaikki mitalisijat menivät heille. Myös aamupäivällä ammuttu pistoolikilpailu kääntyi virolaisten voitoksi, vaikka kulta ja hopea tulivatkin kotiin.
Henkilökohtaisen kokonaiskilpailun paremmuusjärjestys on oheisen taulukon mukainen. Huomattavaa on, että lajien tuloksia on painotettu siten, että kullakin aseella olisi ammuttu 60 laukausta. Taulukko sisältää myös tiedot eri lajien sijoituksista.
LOPUKSI
Tiivis ja monipuolinen tapahtuma sujui erinomaisesti ja suunnitelmien mukaan. Kiitos tästä kuuluu monelle yhteistyötaholle, joille yhdistyksemme haluaa osoittaa lämpimät kiitoksensa saamastaan tuesta. Porin Prikaatin ja Maanpuolustuskoulutuksen tuella meillä oli tapahtuman toteuttamisedellytykset niin ratojen, asekaluston kuin muidenkin olosuhteiden osalta erinomaisessa kunnossa. Nammo Lapua Oy:tä ja Sako Oy:tä haluamme kiittää merkittävästä patruunatuesta sekä Rauma Marine Constructions Oy:tä mahdollisuudesta tutustua tuotantoonne sekä juhlistaa tapahtumaamme ampujapäivällisen merkeissä.
Jäsenistämme erityiskiitokset ansaitsevat maj Matti Viljakainen ja kapt Ville Kalliola. He kantoivat päävastuun ampumatapahtumien järjestelyistä.
Joukkueen johtaja,
Markku Lainevirta
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.