RWS 2024, Ruutikangas, Liminka

Ruutikankaalla, Oulussa 4.8-9.8 järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa IPSC kiväärin maailmanmestaruuskilpailut. Kilpailuihin osallistui lähes 700 ampujaa ja 250 toimihenkilöä. Kilpailut olivat Suomen mittapuun mukaan suuret ja saivat huomattavan paljon näkyvyyttä lehdistössä ja ylen kanavilla.

IPSC eroaa perinteisistä olympialajeista siten, että lajissa on mukana vauhtia ja nopeita tilanteita ammunnan ohessa. Laji on toiminnallista ja kilpailuissa ammutaan parhaimmillaan yli 30 erilaista stagea. Staget vaihtelevat lyhyiltä etäisyyksiltä hyvinkin pitkiin etäisyyksiin. Tämän vuoden maailmanmestaruuskisoissa pisin ampumaetäisyys oli 355 metriä.
Ammunnan kohteina ovat perinteiset eri kokoiset IPSC pahvitaulut, metalliplatet, metallipopperit ja paljon erilaisia ”heilureita” ja ”kurkkareita”. Ammuntasuoritus voi vaihdella tasaisella alustalla juosten aina epätasaiseen heiluvaan alustaan.

RWS 2024 alkoi 3.8 ilmoittautumisella ja asetarkastuksella.
Kisa-aseena käytetään itselataavia kertatuliaseita. Turvallisuuden vuoksi patruunapesässä on näkyvä merkki, joka kertoo, ettei ase ole ladattu. Oma kilpailuaseeni on vasemmassa reunassa. Kilpailin sarjassa Semi-Auto Open. Kisa-aseenani käytin RK62 M2.

Kuuden kilpailupäivän aikana ampumaetäisyydet vaihtelivat 5-355 metriin. Suorituksen pisteytys riippui sekä osumatarkkuudesta, että radalla käytetystä ajasta. Aseenkäsittelytaitoja testaavassa lajissa edetään vauhdikkaasti turvallisuutta unohtamatta.

Turvallisuuden laiminlyönti johtaa suoraan hylkäykseen. Asetta saa käsitellä ainoastaan tuomarin käskystä tai safety-alueella.

Nopeuden ja turvallisuuden yhdistäminen on mielenkiintoista ja aivan oma maailmansa. Se kannustaa yrittämään parastaan ja välttämään DQ:ta (eli hylkäystä). Onneksi suoriuduin näistä vaatimuksista kunnialla, enkä saanut paluulippua maitojunalla kotiin.

Monen kilpailijan kohdalla turvallisuuskriteerit eivät täyttyneet ja kisa jäi kesken.
Kivääripracticalin MM-kilpailut olivat kohdallani ensimmäiset. Sain paljon uutta ajateltavaa, rutkasti kokemuksia reppuuni ja uusia ystäviä ympäri maailmaa.

Kiitän kaikkia, jotka mahdollistivat osallistumiseni tähän huikeaan kilpailuun. Erityiskiitos UAY:lle ja MPKK:n tukisäätiölle rahallisesta tuesta. Koska edustin Puolustusvoimia MM-kilpailuissa, olivat kisavaatteeni myös M05 kuvioitu. UAY:n tukirahalla hankin itselleni maastokuvioisen hengittävän kisapaidan, kevyet Salomonin kengät sekä hanskat. Tukirahaa käytin myös kalliiseen osallistumismaksuun.
Toivottavasti mahdollisimman moni UAY:n jäsen ja kadetti innostuvat tästä lajista ja saisimme tulevaisuudessa oman joukkueen mukaan, vastaavanlaisiin kilpailuihin.

Kadetti Tino Tapio 110. kadettikurssilta.


Auvo

Kommodori (evp) Auvo Viita-aho on UAY:n jäsenmanageri ja verkkosivujen ylläpitäjä/kehittäjä,. Viita-aho kirjoitti myös vuonna 2020 yhdistyksen 100-vuotisjuhlakirjan.